Keravan hyvä vuosi 2015 -kirjat – onko niissä sinun nimesi?

Hei Kerava! Jäikö hyvää tekevä joululahja ostamatta? Osta HykKelle & ja samalla koko Keravalle uudenvuodenlahja!

Joku ehkä muistaa, kun jokin aika sitten "Mehän ollaan ihan museokamaa" -jutun yhteydessä mainitsimme, että jotain on suunnitteilla museon kanssa... Tästä oli kyse:

Keravan vuosi 2015 -kirjat. Ne ovat "koko kylän hyvän mielen päiväkirjoja", jotka tallennetaan Keravan museoon, kun ne ovat kiertäneet ympäri Keravaa koko vuoden. Siis 53 viikkoa. Viikko tai vähemmän yhdessä paikassa, sitten seuraavaan.

Kirjoja lähtee matkaan kaksitoista. Miksi? Sille ei ole mitään selkeää syytä. Hyvä kasvaa Keravalla -perustajaporukassa on 12 jäsentä, vuodessa on 12 kuukautta, Keravalla on 10 kaupunginosaa, ja sehän on melkein 12, ainakin kun vähän luovemmin jakaa.

Siispä 11 ensimmäistä ilmoittautujaa saa nimensä historiankirjoihin! (Jep, HykKe itse lähettää tuon mallikappaleen matkaan.)
Laita meiliä osoitteeseen hyvakasvaakeravalla at gmail piste com vaikkapa otsikolla KERAVAN KIRJA tms., jotta tunnistamme ilmoittautuneet.

"Entä jos ehdin huutaa hep ensimmäisten joukossa? Millaisen kirjan ostaisin?" Silläkään ei ole väliä. Se on sinun näköisesi, ja Keravalla on paikkoja joista ostaa. Valokuvaliikkeitä, kirjakauppoja, sisustustavaraa myyviä. Toiveenamme on n. A4-kokoinen tai isompi, paljassivuinen eli muovitaskuton valokuva-albumi, jossa on vähintään 53 sivua tai 53 aukeamaa, yksi jokaiselle viikolle, jotta koko vuosi mahtuu mukaan. Sellainen, johon on helppo liimata, kirjoittaa tai piirtää erikokoisia juttuja.

Kirjan ekan aukeaman toiselle puolelle HykKe toimittaa sinulle tekstin, joka ehkä tässäkin helpoiten selventää, mistä on kyse:

(Jos kuva ei aukea tarpeeksi suureksi,
skrollaa alaspäin.)

Kirjan ensimmäisen aukeaman toiselle puolelle lahjoittaja kirjoittaa näin:

Tämän Keravasta kertovan kirjan,
"koko kylän hyvän mielen kirjan",
hankki & lähetti matkaan
___________________ (OMA NIMESI)

Kuka ehtii ekana?

Hykerryttävää vuotta 2015!
T: HykKe



P.S. Lisää tuosta mainitusta Inhimillisten Uutisten artikkelista ja "kyläluudasta" voit lukea täältä.

Jos kuva ei auennut tarpeeksi isoksi, lue kirjan kansilehden teksti tästä:

“Hykki” eli Hyvää kasvattava kirja nro _____ / 12.

Tämän kirjan tarkoitus & tavoite on kasvattaa hyvää Keravalla,

luoda pientä iloa, hymyjä siellä täällä, hieman hulluttelua ja puheenaiheita tuntemattomien kesken.

Hyvän kasvattaminen kun ei tarkoita välttämättä hyppäämistä vapaaehtoistyöhön tai mittavia lahjoituksia hyväntekeväisyyteen (vaikka toki olisi mahtavaa, jos edes muutama tämän lukenut löytäisi itsestään vapaaehtoisen tai lahjoittajan, oli kyse sitten mistä järjestöstä tai yhdistyksestä tahansa. Niitä on Keravalla lukuisia, ja jokainen löytää varmasti itseään kiinnostavan.)

Näitä kirjoja on liikkeellä kaksitoista. Ne starttasivat matkansa vuoden 2015 ensimmäisellä viikolla, ja kiertävät ympäri Keravaa koko vuoden. Idea kirjoihin sai alkunsa eräästä Inhimillisiä Uutisia -artikkelista, jossa kerrottiin "kyläluudista", kirjoista, jotka kiersivät kylää, naapurilta toiselle. Hyvä kasvaa Keravalla -asukasliikkeessä idea kehittyi “koko kaupungin hyvän mielen kyläkirjoiksi”, ja museon väki innostui niistä. Kun vuosi on kulunut, kirjat viedään Keravan museon kokoelmiin muistoksi jälkipolville, kertomaan tästä ajasta tulevaisuudelle.

Mitä sinä kirjalla teet? Se riippuu sinusta. Pidä siihen omaa päiväkirjaa viikon kivoista asioista. Käytä sitä syynä soittaa naapurin ovikelloa tai kutsua kylään joku, jota et ole nähnyt aikoihin. Tee siitä vieraskirja taloyhtiön kokoukseen, liimaa siihen viikon hyvät uutiset, kirjoita vaikka vain yksi lause tai kokonainen runo, liimaa valokuva, kerro miten kasvatit paikallista hyvää, vie kirja vierailulle vanhainkotiin, anna lasten piirtää siihen ja luovuta kirja seuraavalle. Jollekin, jonka tiedät osaavan pitää siitä huolta. Mutta taas yhtä hykkeä lainataksemme: "Sen ei tarvitse olla täydellistä ollakseen täydellistä", sillä kirjan on tarkoitus kertoa elämästä ja sen ihanista pienistä asioista. Voit halutessasi allekirjoittaa "oman sivusi" koko nimelläsi, ja toki se olisi tulevaisuuden museovierailijoiden kannalta mielenkiintoisempaakin kuin täydellinen nimettömyys.

Käytä puolikas sivu tai aukeama. Jossain matkan varrella joku innokas varmasti numeroi sivut viikoille, jotta kaikki vuoden kuulumiset mahtuvat mukaan. Joku ehkä huomaa, että tämä etukannen teksti on repeytynyt ja askartelee uuden. Jokainen tekee kirjaa hieman eteenpäin. Meillä on vain yksi pyyntö: ethän purnaa. Me kaikki tiedämme, että jokainen viikko ei ole iloinen. Yritä silti löytää ajatuksia, jotka ilahduttavat niitä, jotka lukevat & täyttävät kirjaa sinun jälkeesi. Kirjan on tarkoitus on kertoa hyvistä, onnellisista asioista. Uskomme, että jokainen ajateltu hyvä ajatus kasvattaa hyvää kaupungissamme.

Missä kirja kulkee? Me emme tiedä – mutta kuulisimme mielellämme! Väliaikatietoja voit lähettää allaoleviin osoitteisiin, ja mielellämme julkaisemme niitä myös blogissa & Facebook-sivulla.

Mitä, kun vuosi loppuu? Vuodessa 2015 on 53 viikkoa. Kun viimeinenkin uudenvuodenraketti on paukautettu, sulje kirja ja palauta se HykKelle. Koska vuodessa tapahtuu paljon ja puhelinnumerot vaihtuvat, saat meihin varmimmin yhteyden

- sähköpostilla: hyvakasvaakeravalla@gmail.com

- Facebook-sivuillamme: facebook.com/hyvakasvaakeravalla, tai

- blogisivustomme hyvakasvaakeravalla.blogspot.fi:n kautta.

HykKe haluaa kiittää Keravan museota –  ja museo kiittää jo etukäteen kaikkia kaupunkilaisia, jotka tähän osallistuvat! Jäämme hykerrellen odottamaan, millainen vuosi tästä tulikaan… Ja toivomme, että tämä kirja aiheuttaa iloa ja hymyjä – niin sinulle kuin kaikille niille, jotka sitä lukevat.

Kiitos, sinä olet tärkeä! T: HykKe

Yhteinen joulu Lapilan kartanolla 23.12.

Post by Hyvä kasvaa Keravalla - HykKe.

Keravalla on vapaaehtoisten toimesta järjestetty useita jouluisia tempauksia, lahjakeräyksiä ja jouluaterioita – suuri kiitos niille, jotka tätä tärkeää työtä tekevät, jaksaen, vuosi toisensa jälkeen, ehkä jopa päivätyökseen auttavat muita. HykKe halusi omalta osaltaan kantaa kortensa kekoon. Järjestimme aatonaattona Yhteisen joulun juhlan, johon kuului tietenkin jouluateria, joulupukki ja lahjoja, joululauluja, esityksiä sekä lapsille leikkejä. Tärkeintä on kuitenkin tämä:

Kiitos sinulle, jonka ansiosta tämä juhla oli mahdollinen. 

Sinä tiedät kyllä, kuka olet. 

Kiitos sinulle, joka välitit juhlakutsun eteenpäin. 

Sinulle, joka pyysit meitä kutsua voidaksesi antaa sen jollekulle.

Kiitos sinulle, joka ostit lahjan tuntemattomalle. 

Sinulle, joka luovuit joulukoristeistasi. 

Kiitos sinulle, joka tulit vapaaehtoiseksi paikalle. Ahersit keittiössä ja kuorit 20 kiloa perunoita. Ripustit kymmeniä jouluvaloja. Päivystit narikassa, soitit pianoa, lauloit kuorossa, vedit punanutun yllesi ja jaoit lahjoja, toimitit joulukuusen uuteen kotiinsa.

Kiitos sinulle, joka yrityksessä teit päätöksen: "Kyllä, tässä me haluamme olla mukana."

Avokätisille yrityksille, jotka halusivat tukea paikallista hyvää. Savuhoville, Chipstersille, Vermanille, Maku & Palalle, Muovi & Lelulle, useammalle K-kauppiaalle, kukkamyymälälle & pienyrittäjälle, joka lahjoitti omia tuotteitaan pukinkonttiin ja kaikille näille muille. 

(Myös niille, jotka eivät halunneet logoansa näkyville. Kiitos.)

Kiitos sinulle, joka halusit tulla vieraaksemme. 

Ilman teitä Yhteinen joulu ei olisi ollut yhteinen. 

Rauhallista, valkeaa, ystävällistä, unelmoivaa, maukasta, onnellista joulua koko kaupungille! 

T: HykKe

  

  

  

  

Terveisin, Sonja

Olen aina ollut jouluihminen. Joulutunnelmaihminen. Ja minulle se on mielentila. Toki siihen tunnelmaan kuuluvat kynttilät, musiikki, laulaminen, perinteiset ruuat ja ihanat glögihetket. Ja tietenkin suuri määrä ihmisiä, isosta perheestä kun olen. Mutta ensisijaisesti se on minulle toisten ihmisten ilahduttamista ja muistamista.

Olen jo pitkään kutsunut itseäni leikkisästi nimellä Keravan Martha Stewart. Rikon tällä räikeästi hänen oikeuttaan tuohon brändiin ja pyydänkin sitä anteeksi ja käytän tästä eteenpäin Keravan Martta Stewartia. Syy tuohon nimeen lähtee halusta ja ilosta kotoilla ja tehdä kaikkea ihanaa itse – omalle perheelle, itselle sekä ystäville ja tutuille. Joskus se on koruja ja joskus se on leivonnaisia. Aika usein se on ruokaa. Ja joulun alla se on lahjoja. Ja ennen joulua yksi tärkeimmistä – joulukalenteri jollekin ihmiselle, jonka olen kokenut tarvitsevan sellaista juuri sinä jouluna.  Ehkä opin tavan kotoa, sillä oma äitini on koko lapsuuteni ajan pitänyt (ja pitää edelleen kotona vieraillessamme) minulle ja siskoilleni joulukalenteria. Olipa syy mikä tahansa, minä pidän ihmisten ilahduttamisesta ja joulukalenteri on ollut ihana keino siihen. 

 

Ensimmäisen joulukalenterini tein 13-vuotiaana ystävälleni. Rakensin sen pahvilaatikkoon, ja siinä etsittiin joulun avainta. Laatikkoon olin askarrellut luukkuja ja rasioita tulitikkuaskeista jne. Laatikko oli maalattu joulumaaksi. Lopulta avaimet (vanhat päiväkirjan avaimet) löytyivät luukusta 24 ja ne avasivat keskellä kalenteria olleen lukon ja sisältä paljastui joulumaa (pumpulilumineen ja tähtineen) ja joululahja. Lahja oli muistaakseni villasukat. Minä muistan sen edelleen. Samoin ystäväni. 

Mutta joulukalentereiden ei tarvitse olla vain lasten juttu. Kalenterista ilahtuvat myös aikuiset. Ainakin kaikki ne, joille olen kalenterin tehnyt. Joka vuosi teen kalenterin lapsilleni mutta olen tehnyt kalentereita monelle muullekin.  Useamman kalenterin kotona vauvan kanssa olevalle (väsyneelle) äidille, kiireiselle ihmiselle, feministille, täysi-ikäiseksi kasvaneelle kummipojalle, koko ystäväperheelle, ihmiselle ,joka eli keskellä surua ja ystävälle, jonka kanssa olin kokenut vuoden aikana isoja asioita ja yksinäiselle näin muutamia mainitakseni. Ideana on tuottaa iloa jokaisena päivänä ennen joulua. Ja se on yksi tapa elää hetki yhdessä ajatuksen tasolla vaikka muuten ei kiireiltään ehtisi näkemään. 

 

Tänä vuonna syksy on ollut ehkä yksi elämäni kiireisimmistä ja välillä tuntui, että tänä vuonna en yksinkertaisesti jaksa. Mutta sitten vain päätin, että kyllä jaksan. Ihminen, jolle tiesin tekeväni kalenterin jo kesällä, varmasti ilahtuisi siitä ja tämä vuosi on täydellinen juuri hänen kalenterilleen. Ja niin marraskuun lopulla iltapuhteena tein jälleen kalenterin. Ja joka hetki ajattelin tuota ihmistä ja lähetin ja kirjoitin kauniita ajatuksia tästä henkilöstä ja pikku lappusiin ja tavaroihin, joita kalenteriin paketoin. En usko, että toista ihmistä voi koskaan muistaa liikaa ja kertoa kuinka tärkeä juuri hän on sinulle. Pakettien sisältö voi olla vaikka joululaulu -soittolista omista suosikkilauluista.

 

Tänä vuonna postasin myös omalla Facebook seinällä (ja se inspiroi myös HykKen blogia) julkisesti vinkin myös muille ilahduttaa kalenterin avulla. Ja miten ihanaa oli kuulla, että moni innostui ja lähti kasvattamaan hyvää. Minä olen saanut viestejä, joissa joku rakensi kalenterin ihmiselle, jolla on tällä hetkellä rankkaa jaksaa arjen pyörittämistä ja kaipaa ilahduttamista. Jossakin perheessä jopa antijoulumies on innostunut kalenterin tekemisestä ystäväperheelle. Joku on muistanut ihanaa perhepäivähoitajaa ja eräs siskonsa kanssa äitiään. Keinot ovat olleet monenlaisia – sillä kalenterien kuuluu olla antajiensa näköiset. Ei ole yhtä oikeaa tapaa. Itse rakennan kalenterit nykyään kannellisiin laatikoihin ja täytän sen pienillä paketeilla. Yksi ihana tapa, josta kuulin on ollut sellainen, että jokaiselle päivälle lähetetään postia, valokuvia ja muistoja matkan varrelta. Eräs fiksu oli rakentanut tyhjistä vessapaperitullista joulupuun. Ihanan luovia ihmisiä.  

Ja parastahan tässä ovat ne ihmisten reaktiot. Tässä muutamia kommentteja, joita keräsin eri lähteistä.  

”Meitä aikuisia puolestaan jännittää enemmän, kuka on lähettänyt yllätyksen meille postitse! Huomenna avataan kuori! Jännittää kuin pientä lasta "

”Tulen muistamaan kalenterin aina! Itku pääsi kun annoit sen mulle”

”Luen kirjettäsi joka päivä, se on tärkeä”.

Kuten näistä kommenteista voi päätellä, sen ei tarvitse olla täydellistä ollakseen täydellistä, niin kuin mottoni kuuluu. Outoa tässä on se, että olen innokas valokuvaaja, mutta jostain syystä en ole koskaan ottanut yhdestäkään joulukalenterista kuvaa – paitsi tänä jouluna kun ajatuksissa oli tämän kirjoituksen kirjoittaminen.

Keräsin tähän muutamia kuvia eri kalentereista, jotka ovat tänä vuonna rakkaudella annettu eteenpäin.

Ensi vuodelle haluan lanseerata myös HykKe kalenterin ja silloin aion itse muistaa myös jotakuta Keravalaista, joka tekee minut onnelliseksi tavalla tai toisella tai on muuten sopiva ilahduttamiselle. Ja sen ei tarvitse olla kukaan tuttu. Joskus täysin tuntemattoman ihmisen ilahduttamisesta voi tulla käsittämättömän hyvä mieli ja sillä saattaa olla suuremmat vaikutukset toiseen ihmiseen, mitä uskommekaan. Mutta se on sitten ensi vuonna.  

Me HykKet suunnittelemme jo tulevaa. Lähdethän sinäkin mukaan kasvattamaan hyvää? 

Terveisin Sonja

 

Hiljaa hyvä tulee

Keravalla on lukuisia yhdistyksiä, järjestöjä ja tahoja, jotka auttavat muita – olipa kyse sitten syrjäytymisen ehkäisemisestä lasten, nuorten, perheiden, vanhusten tai yksinäisten parissa – tai siitä rankemmasta työstä, jossa jo kerran syrjäytyneet saavat tukea päästäkseen takaisin raiteille.

Näistä tulee peitto.

On myös täysin piilossa ja hiljaa olevia hyväntekijöitä, porukoita tai yksittäisiä ihmisiä, jotka haluavat auttaa muita. Noista "hiljaa hyvää tekevistä" voin esitellä vain yhden porukan, koska sen jäseniä tunnen: Saviolla kokoontuu säännöllisen epäsäännöllisesti eräs akkalauma, joka on syksyn aikana mm. kutonut villasukkia asunnottomien yön valtakunnalliseen keräykseen, aloittanut Äiti Teresa -peiton lappujen neulomisen, tehnyt yhdessä joulukortteja (ja lupautunut vapaaehtoiseksi muonitussakiksi HykKenkin tuleviin tempauksiin.)

Tarinoita Talven taikamaasta

 

Kiitos teille, jotka toitte lahjoja HykKen lahja- ja koristekeräykseen Talven taikamaahan. Moni Yhteisen joulun vieras tulee olemaan onnellinen. 

Tehdään yhdessä Yhteinen joulu

HykKe on sitä mieltä, että on kyse sitten taloudellisesta tilanteesta tai siitä, että perhe on kaukana – jokainen on joulujuhlan arvoinen.

Vaikka joulun pääajatus ei olekaan lahjat ja rahan tuhlaaminen, olisi ihanaa, jos jokainen saisi mahdollisuuden hyvän olon jouluun. Lapset saisivat edes yhden toivomansa lahjan, aikuiset hyvän mielen, nälkäinen vatsansa täyteen, yksinäinen lämpimän olon sydämeen.

Siksi HykKe järjestää hyvän mielen joulujuhlan niille keravalaisille, joilla ei ole joulun viettoon kunnollista mahdollisuutta Keravalla aatonaattona 23.12.

Haluatko auttaa juhlan toteuttamisessa?

Yhteinen joulu -juhlassamme on tarjolla ihanaa joulun tunnelmaa: ruoka ja glögiä, lahjoja ja laulua. Voit auttaa juhlan toteuttamisessa ja tuntea joulun taian usein eri tavoin:

1.      Osta lahja tarvitsevalle ja tuo se HykKelään kävelykadulle Talven Taikamaahan torstaina 11.12. klo 14–19 Postin eteen (ks. lisätietoa alla),

2.      tuo meille Talven Taikamaahan käytetty joulukoriste juhlan tunnelman luomiseksi,

3.      tule aatonaattona vapaaehtoiseksi juhlaan (ilmoittautumiset: hyvakasvaakeravalla@gmail.com),

4.      kerro Yhteisestä joulusta sellaiselle, joka sitä tarvitsee tai

5.      tee kaikki ylläolevat!

Kenet sinä kutsuisit?
Tunnetko sinä jonkun, joka tarvitsee hyvän mielen joulun, muttei voi sitä itse järjestää? Kerro hänelle juhlasta ja pyydä kutsu meiltä osoitteesta hyvakasvaajoulu@gmail.com

HykKen lahjakeräys Talven taikamaassa 11.12. klo 14-19:
Voit hankkia lahjan niin lapselle kuin aikuisellekin, yksin tai porukalla, kuinka vain haluat. Lahjan tulisi olla uusi eikä sitä tarvitse paketoida. Paketoimme lahjat ennen juhlaa ja osoitamme sopivalle henkilölle. Keräämme samassa yhteydessä myös käytettyjä joulukoristeita, kaikenlaiset ovat tervetulleita.
 
Kaikki lahjat tullaan toimittamaan eteenpäin. Teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa, joiden kautta saamme kaikki lahjat sellaisiin koteihin, joissa ne tuovat iloa ja hyvää mieltä.

KIITOS VAPAAEHTOISILLE & YRITYKSILLE,
jotka jo ovat mukana kasvattamassa joulumieltä!

P.S. Keravalla on käynnissä myös kaksi perinteistä joululahjakeräystä: Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamarin Joulupuu-keräys ja Talkoorenkaan lahjakeräys.  Hyvä kasvaa joulun aikaan kaikkialla!

Mehän ollaan ihan museokamaa!

Hui, meitä tutkittiin ja se on kertakaikkisen muikea kunnianosoitus. Kiitos!
 
Muistatte varmaan jokin aika sitten, kun postasimme Facebook-ryhmäämme, kuinka "Keravalla heittäydyttiin yhteistoiminnan pyörteisiin"?

Tämän hyvän kasvaminenhan lähtee ihan lapasesta!

Arvoisa kanssakeravalainen, jos et ole käynyt Galleria Allissa, niin nyt viimeistään on aika. Syitä on kaksi:

1) KERAVA-LAPASET!

Voiko näin mukavaa ja hullunkurista juttua ollakaan? Kyllä voi, saa ja pitäis olla enemmänkin! Kerava 90 v. -juhlavuoden kunniaksi järjestetty Keravan nimikkolapasten kilpailu on ratkennut, mutta Keravan Käsintaitajien lapasnäyttelyssä voit vielä äänestää omaa suosikkiasi.

Kerava News: "Sano ihan HykKe vaan"

Tiedättekö, mikä on kivaa? Se, että on olemassa pieniä, paikallisia sanomalehtiä, jotka kertovat pieniä paikallisista asioista ja tapahtumista, ja joista voi saada pienten paikallisten yritysten infoa. (Erityismaininta Puumestan mainoksen hulvattomalle otsikolle!)

No nyt se alkaa – jouluhössötys!

HykKellä on jotain suunnitteilla ja se liittyy jouluun. Yhdessäoloon, valoisaan ja iloiseen olemiseen, hyvän mielen kasvamiseen. Aatonaattona 23.12. tarvitsemme vielä muutamia vapaaehtoisia, ja ilmoittautua voit osoitteeseen hyvakasvaakeravalla at gmail piste com.

Enempää emme vielä oikeastaan voikaan kertoa, mutta haastammepa sen sijaan toteuttamaan yhden toisen jouluisen idean: mitä jos tänä vuonna tekisit itse joulukalenterin?

Terveisin, Salla

Minun ensikosketukseni Keravaan oli vuonna 1998, kun tutustuin paikkaan tulevan mieheni kautta.

Pieni kompakti kaupunki teki minuun vaikutuksen positiivisella tavalla ja etenkin sydämelliset ihmiset, joihin sain tutustua. Niinpä vuonna 2006, kun meille oli tulossa perheenlisäystä, sain alkujaan keravalaisen miehenikin vakuuttuneeksi siitä, että Kerava olisi hyvä paikka elää perheen kanssa ja kasvattaa lapsetkin.

Hetkeäkään en ole katunut. Olen edelleen sitä mieltä, että Kerava on mitä mainioin paikka elää perheen kanssa ja lapsilla on täällä hyvä kasvaa. Se ei tarkoita toki sitä, että kaikki olisi hyvin, ei lähimainkaan, mutta missä olisi? Täältä olen kuitenkin löytänyt välittämistä, vilpittömyyttä, rentoja, aitoja ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa asioihin.

Pari vuotta sitten koin jonkin sortin herätyksen elämässäni ja vaihdoin täysin alaa. Tunsin vahvasti, että haluan tehdä jotain sellaista työtä missä voin omalta osaltani auttaa ihmisiä voimaan paremmin. Minusta tuli hieroja ja samalla yrittäjä.

Muutaman vuoden sisään olen myös nähnyt elämässä enemmän kuin aiempien noin 35 vuoden aikana yhteensä. Olen nähnyt miten vaikeaa äitinä oleminen voi olla ja miten tärkeää on, että jokaisella perheellä on jonkin sortin tukiverkko. Olen nähnyt läheisten sairastuvan vakavasti. Olen nähnyt loppuun palamista. Olen nähnyt taloudellista epävarmuutta ja työttömyyttä. Olen nähnyt miten paljon voi merkitä, kun olet siinä ja annat kätesi. Olen saanut ja antanut. Olen nähnyt niin aitoa välittämistä, että uskoni ihmisten hyvyyteen on voimistunut ja samalla oma haluni tehdä enemmän hyvää kasvanut.

Kun ystäväni kysyi kiinnostaisiko minua tällainen Hyvä kasvaa Keravalla -hanke, en epäröinut hetkeäkään. Monilla meistä on oikeasti paljon annettavaa, rahallisesti tuskin suurimmalla osalla mutta jokainen voi tehdä oman osansa sen eteen, että meillä kaikilla olisi parempi olla. Että Hyvä kasvaisi. Itse olen nähnyt tällaista toimintaa Keravalla todella paljon (ja toki myös muualla). Naapurit auttavat toisiaan, kuuntelevat, tukevat, tsemppaavat lenkille, hakevat lapset päiväkodista, kun itse et ehdikään. On erilaisia hyväntekeväisyysprojekteja ja -järjestöjä. Urheiluseurat täynnä vapaaehtoisia. Kun avaa silmänsä, näkee myös paljon hyvää. Ja näkee missä itse voisi auttaa.

Nyt meillä yrittäjillä on siihen oivallinen tilaisuus. Kun yksi HykKen ydinporukkaan kuuluva sanoi ääneen unelmansa ”Kaikkien joulusta Keravalla”, olimme jokainen heti mukana. Tähän isoon unelmaan tarvitsemme kuitenkin paljon apua. Myös meiltä yrittäjiltä. Tiedän, että ajat eivät ole parhaat mutta kuten sanottu aina löytyy joku tapa, jolla auttaa ja näinä aikoina se vasta tärkeää onkin. Minä haastan pienyrittäjänä kaikki muutkin pienet yksin – tai kaksinyrittäjät mukaan joulutalkoisiin esim. lahjakortin voimin. Lahjakortti hierontaan, kasvohoitoon, hiustenleikkaukseen...on pieni ja mahdollinen ele jokaiselta meiltä. Jos sinulla on mahdollisuus auttaa näin tai jotenkin toisin, otamme kaiken avun vastaan riemumielin.

Ota yhteyttä, me kerromme lisää. Ja kerromme vaikket yhteyttä ottaisikaan.

Voin kokemuksesta sanoa, että auttamalla ja yrittämällä vaikuttaa, saat takuulla itsellesikin mukavamman mielen kuin valittamalla kotisohvalla. Minun toiveeni on, että teemme yhdessä Keravan, joka on aidosti kuntalaistensa näköinen, missä Hyvä todella kasvaa ja missä todella on hyvä kasvaa.

 

( P.S. Sallan yritys, Hierontaa kehon ja mielen parhaaksi, toimii nykyään myös Keravalla. Salla lahjoittaa joulutapahtumamme pukinkonttiin lahjakortin hierontaan. T: HykKe)

Kuulumisia kassajonosta!

Olette varmaan nähneet leffan Anna hyvän kiertää (Pay It Forward, 2000), jos ette, katsokaapa virallinen traileri tästä. Leffa tuli mieleeni, kun luin Keravalaiset tiedottaa -ryhmässä Facebookissa viestin:

Nuorten asunnottomien yössä

Vaikka HykKe on ollut olemassa vasta pienen hetken, ja tehnyt vasta vähän, jokainen hykkeläinen on jo monta kertaa vastannut kysymykseen "onks meillä muka asunnottomia nuoria?" Voimme siis vain arvailla, kuinka paljon vähempiosaisia työkseen auttavat joutuvat asiasta puhumaan.

Keski-Uudenmaan nuorisoasuntoyhdistys Kuna ry järjesti Keravan ensimmäisen nuorten asunnottomien yön 17.10 kirjaston puistossa, jonne pystytettiin myös HykKen teltat (jotka jatkossakin tunnettaneen nimellä "Hykkelä".)

K I I T O S.

Perjantaina 17.10. Keravalla:

Perjantaina 17.10. Keravalla: ensimmäistä kertaa nuorten asunnottomien yö. Tarjolla on mm. keskustelupaneeli ja jaossa keravalaisten lahjoittamia lämpimiä talvivaatteita niitä tarvitseville.

Kaikki me voimme myös miettiä, mahtaako omasta lähipiiristä löytyä nuorta vähävaraista tai asuntoa vailla olevaa henkilöä – ja varmistaa häneltä, onko hän varmasti kuullut tapahtumasta?

Paikalla on myös parturi-kampaaja Juha Vuorensyrjä, joka leikkaa ilmaiseksi hiuksia koko tapahtuman ajan, niin paljon kuin ehtii. Etukäteen aikaa ei voi varata, mutta jonoon saa asettua. 

Nuorten asunnottomien yö Keravalla

Terveisin, Enni

Miksi minä olen HykKessä mukana? En minä osaa sanoa!

Tarkoitan, että minä, kirjoittamisen ammattilainen, en osaa kertoa sitä tarpeeksi lyhyesti. Ehkäpä se selviää, jos katsot tämän videon:

https://www.youtube.com/watch?v=nwAYpLVyeFU#t=49

En tiedä tämän Life Vest Inside -organisaation taustasta tai historiasta sen enempää – mutta eipä sillä oikeastaan ole väliä. En tiedä, löytyykö sen taustalta uskonnollisia tai poliittisia tahoja – mutteipä silläkään ole juuri väliä (Olen itse täysin poliittisesti epäkorrekti enkä kannata mitään muutakaan uskontokuntaa.) Enkä erityisemmin pidä tuosta biisistäkään, mutta sekään ei ole tärkeää. Tärkeää on se, että – sekä videossa että tässä elämässä – asioita tapahtuu. Siihen tarvitaan vain ihmisiä, jotka niitä asioita tekevät. Me kaikki voimme päättää, miten me asioita teemme.

Olen ollut keravalainen pian 15 vuotta. Kun muutin tänne, minut yllätti se, kuinka vähän sekä minä että ystäväni olimme Keravasta tienneet ja kuinka negatiivisia käsityksemme olivat olleet. Tajusin aika pian, että tämä on ihana kaupunki. Haluaisin, että kaikilla olisi täällä hyvä olla, ja siksi olen ollut aktiivinen paikallisissa asioissa. Joku ehkä muistaa, että kun viime keväänä keskusteltiin ekaluokkalaisten asioista, kirjoitin erään blogitekstin kaupungista, johon haluan rakastua uudelleen – no, se rakastuminen hoitui sillä, että kaupunki otti innolla vastaan ajatuksen yhteistyöstä liikkemme kanssa.

Uskon myös siihen, että rakkauden pitää toimia molempiin suuntiin. Sen sijaan, että ajattelisimme "noiden muiden pitäis tehdä jotain jotta mulla olis täällä kivaa" jokaisen pitäisi kysyä itseltään "mitä minä voin tehdä, jotta meillä kaikilla olisi täällä kivaa". Ei sen tarvitse olla iso asia. Aloita vaikka hymyilemällä naapurille huomenna tai kiittämällä jotakuta, joka on tehnyt hyvää työtä.

(Jos ihan totta puhutaan, niin olen mukana HykKessä täysin itsekkäistä syistä: minulle tulee hyvä mieli, kun jollekulle muulle tulee hyvä mieli. Ja siitä, että joku hymyilee minulle kadulla. Ja kun oikein syvältä alitajuntani motiiveja kaivelen, se oikea, vielä itsekkäämpi syy on tässä seuraavassa videossa: "Nyt se on tieteellisesti tutkittu! Hyvän kasvattaminen vähentää ikääntymistä!")

https://www.youtube.com/watch?v=FA1qgXovaxU

Terveisin, Enni

P.S. Ja minä ajattelin, että ensi kesänä voisi Keravalla järjestää mäkiautokisat. Se olisi yhteistä tekemistä lapsille ja aikuisille, osallistumismaksu olisi vapaaehtoinen ja kaikki tuotto menisi johonkin perheiden yhteisen tekemisen tukemiseen. Isä–lapsi-liikunnalle, pienperheiden mieskaveritoiminnalle tai muulle sellaiselle. Katsotaan, mihin tämä idea kehittyy!

KIITOS KERAVA! Otitte vaatehaasteen vastaan!

Tänään meitä on hymyilyttänyt eilisen illan muistojen lisäksi Keski-Uusimaan otsikko, jossa "Vaatekeräys asunnottomille järkytti järjestäjiä".

Oikeammin olemme järkyttävän onnellisia siitä, että keravalaiset ovat niin anteliaita. (Myös Tuusula ja Helsinki osallistuivat! EDIT: Vantaa! Te myös! Kiitos!)

Olemme järkyttävän iloisia siitä, että pilottitempauksemme sujui upeammin, kuin kukaan meistä oli edes uskaltanut odottaa! 

(Olemme kaikki varmasti myös salaa hieman järkyttyneen liikuttuneita siitä, kuinka hyvä porukka meillä on kasassa – ja kuinka hyvin toimimme yhdessä, vaikka osa meistä ei ennen HykKeä tuntenut toisiaan.) 

Jossain vaiheessa keräyspaikalla olleiden piti tehdä päätös, että kaikkea ei voida jakaa ensi perjantaina – ja päättää (kuten alkuperäinen tarkoituskin oli), että lämpimät syys- ja talvivaatteet ja -kengät nuorisolle ovat pääosassa. Niitäkään ei välttämättä saada kaikkia esille, ainakaan kerralla. Aikaa lajitteluun meni hieman kauemmin kuin oli suunniteltu, ja muutamia lisäkäsiäkin tarvittiin. Joka tapauksessa, vaatteet on nyt lajiteltu ja ne odottavat pääsyään uusille omistajilleen. Meillä on kymmeniä säkillisiä lämmintä villapaitaa, takkia ja kenkää. Lahjoituskasseista löytyi myös kesä- ja juhlavaatetta, jonkin verran lastenvaatteita sekä sellaista aikuisten vaatetta, joka (vaikkakin lämmintä), ei ehkä sovellu jaettavaksi nimenomaan nuorten tapahtumassa. Nämä löytävät kyllä uuden kotinsa sieltä, missä niitä tarvitaan, ja asioita sovitaan jo. Pyrimme tiedottamaan aiheesta lisää mahdollisimman pian!

Lisäksi meistä on (järkyttävän) ihanaa, että sanomalehdet ja toimittajat ovat ottaneet liikkeemme niin upeasti vastaan. Hyvä kasvaa sillä, että tietoa jaetaan. Kiitos!

Muuten, Keski-Uusimaan toimittaja Jarkko keksi huomaamattaan meille sloganin. Huomasitteko? 

Terveisin, HykKe – uuden ajan yhteisö

Post by Hyvä kasvaa Keravalla - HykKe.

P.S. Artikkelin nettiversiossa kummitteli muutama painovirhepaholainen: Kuna ry:n asuntojonossa, ei Keravan jonossa. HykKe ei myöskään ole yhdistys, sillä yhdistys on rekisteröity. Me olemme vain poppoo, porukka, sakki, liike… tai vaikkapa "kaheli akkalauma", jos niin tahdotte.

       

Kunnon HykKe siivoaa aina jälkensä!