31.10.2014

Terveisin, Salla

Minun ensikosketukseni Keravaan oli vuonna 1998, kun tutustuin paikkaan tulevan mieheni kautta.

Pieni kompakti kaupunki teki minuun vaikutuksen positiivisella tavalla ja etenkin sydämelliset ihmiset, joihin sain tutustua. Niinpä vuonna 2006, kun meille oli tulossa perheenlisäystä, sain alkujaan keravalaisen miehenikin vakuuttuneeksi siitä, että Kerava olisi hyvä paikka elää perheen kanssa ja kasvattaa lapsetkin.

Hetkeäkään en ole katunut. Olen edelleen sitä mieltä, että Kerava on mitä mainioin paikka elää perheen kanssa ja lapsilla on täällä hyvä kasvaa. Se ei tarkoita toki sitä, että kaikki olisi hyvin, ei lähimainkaan, mutta missä olisi? Täältä olen kuitenkin löytänyt välittämistä, vilpittömyyttä, rentoja, aitoja ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa asioihin.

Pari vuotta sitten koin jonkin sortin herätyksen elämässäni ja vaihdoin täysin alaa. Tunsin vahvasti, että haluan tehdä jotain sellaista työtä missä voin omalta osaltani auttaa ihmisiä voimaan paremmin. Minusta tuli hieroja ja samalla yrittäjä.

Muutaman vuoden sisään olen myös nähnyt elämässä enemmän kuin aiempien noin 35 vuoden aikana yhteensä. Olen nähnyt miten vaikeaa äitinä oleminen voi olla ja miten tärkeää on, että jokaisella perheellä on jonkin sortin tukiverkko. Olen nähnyt läheisten sairastuvan vakavasti. Olen nähnyt loppuun palamista. Olen nähnyt taloudellista epävarmuutta ja työttömyyttä. Olen nähnyt miten paljon voi merkitä, kun olet siinä ja annat kätesi. Olen saanut ja antanut. Olen nähnyt niin aitoa välittämistä, että uskoni ihmisten hyvyyteen on voimistunut ja samalla oma haluni tehdä enemmän hyvää kasvanut.

Kun ystäväni kysyi kiinnostaisiko minua tällainen Hyvä kasvaa Keravalla -hanke, en epäröinut hetkeäkään. Monilla meistä on oikeasti paljon annettavaa, rahallisesti tuskin suurimmalla osalla mutta jokainen voi tehdä oman osansa sen eteen, että meillä kaikilla olisi parempi olla. Että Hyvä kasvaisi. Itse olen nähnyt tällaista toimintaa Keravalla todella paljon (ja toki myös muualla). Naapurit auttavat toisiaan, kuuntelevat, tukevat, tsemppaavat lenkille, hakevat lapset päiväkodista, kun itse et ehdikään. On erilaisia hyväntekeväisyysprojekteja ja -järjestöjä. Urheiluseurat täynnä vapaaehtoisia. Kun avaa silmänsä, näkee myös paljon hyvää. Ja näkee missä itse voisi auttaa.

Nyt meillä yrittäjillä on siihen oivallinen tilaisuus. Kun yksi HykKen ydinporukkaan kuuluva sanoi ääneen unelmansa ”Kaikkien joulusta Keravalla”, olimme jokainen heti mukana. Tähän isoon unelmaan tarvitsemme kuitenkin paljon apua. Myös meiltä yrittäjiltä. Tiedän, että ajat eivät ole parhaat mutta kuten sanottu aina löytyy joku tapa, jolla auttaa ja näinä aikoina se vasta tärkeää onkin. Minä haastan pienyrittäjänä kaikki muutkin pienet yksin – tai kaksinyrittäjät mukaan joulutalkoisiin esim. lahjakortin voimin. Lahjakortti hierontaan, kasvohoitoon, hiustenleikkaukseen...on pieni ja mahdollinen ele jokaiselta meiltä. Jos sinulla on mahdollisuus auttaa näin tai jotenkin toisin, otamme kaiken avun vastaan riemumielin.

Ota yhteyttä, me kerromme lisää. Ja kerromme vaikket yhteyttä ottaisikaan.

Voin kokemuksesta sanoa, että auttamalla ja yrittämällä vaikuttaa, saat takuulla itsellesikin mukavamman mielen kuin valittamalla kotisohvalla. Minun toiveeni on, että teemme yhdessä Keravan, joka on aidosti kuntalaistensa näköinen, missä Hyvä todella kasvaa ja missä todella on hyvä kasvaa.


( P.S. Sallan yritys, Hierontaa kehon ja mielen parhaaksi, toimii nykyään myös Keravalla. Salla lahjoittaa joulutapahtumamme pukinkonttiin lahjakortin hierontaan. T: HykKe)

18.10.2014

Nuorten asunnottomien yössä


Vaikka HykKe on ollut olemassa vasta pienen hetken, ja tehnyt vasta vähän, jokainen hykkeläinen on jo monta kertaa vastannut kysymykseen "onks meillä muka asunnottomia nuoria?" Voimme siis vain arvailla, kuinka paljon vähempiosaisia työkseen auttavat joutuvat asiasta puhumaan.

Keski-Uudenmaan nuorisoasuntoyhdistys Kuna ry järjesti Keravan ensimmäisen nuorten asunnottomien yön 17.10 kirjaston puistossa, jonne pystytettiin myös HykKen teltat (jotka jatkossakin tunnettaneen nimellä "Hykkelä".)

K I I T O S.

14.10.2014

Perjantaina 17.10. Keravalla:

Perjantaina 17.10. Keravalla: ensimmäistä kertaa nuorten asunnottomien yö. Tarjolla on mm. keskustelupaneeli ja jaossa keravalaisten lahjoittamia lämpimiä talvivaatteita niitä tarvitseville.

Kaikki me voimme myös miettiä, mahtaako omasta lähipiiristä löytyä nuorta vähävaraista tai asuntoa vailla olevaa henkilöä – ja varmistaa häneltä, onko hän varmasti kuullut tapahtumasta?

Paikalla on myös parturi-kampaaja Juha Vuorensyrjä, joka leikkaa ilmaiseksi hiuksia koko tapahtuman ajan, niin paljon kuin ehtii. Etukäteen aikaa ei voi varata, mutta jonoon saa asettua. 

12.10.2014

Terveisin, Enni

Miksi minä olen HykKessä mukana? En minä osaa sanoa!

Tarkoitan, että minä, kirjoittamisen ammattilainen, en osaa kertoa sitä tarpeeksi lyhyesti. Ehkäpä se selviää, jos katsot tämän videon:




En tiedä tämän Life Vest Inside -organisaation taustasta tai historiasta sen enempää – mutta eipä sillä oikeastaan ole väliä. En tiedä, löytyykö sen taustalta uskonnollisia tai poliittisia tahoja – mutteipä silläkään ole juuri väliä (Olen itse täysin poliittisesti epäkorrekti enkä kannata mitään muutakaan uskontokuntaa.) Enkä erityisemmin pidä tuosta biisistäkään, mutta sekään ei ole tärkeää. Tärkeää on se, että – sekä videossa että tässä elämässä – asioita tapahtuu. Siihen tarvitaan vain ihmisiä, jotka niitä asioita tekevät. Me kaikki voimme päättää, miten me asioita teemme.

Olen ollut keravalainen pian 15 vuotta. Kun muutin tänne, minut yllätti se, kuinka vähän sekä minä että ystäväni olimme Keravasta tienneet ja kuinka negatiivisia käsityksemme olivat olleet. Tajusin aika pian, että tämä on ihana kaupunki. Haluaisin, että kaikilla olisi täällä hyvä olla, ja siksi olen ollut aktiivinen paikallisissa asioissa. Joku ehkä muistaa, että kun viime keväänä keskusteltiin ekaluokkalaisten asioista, kirjoitin erään blogitekstin kaupungista, johon haluan rakastua uudelleen – no, se rakastuminen hoitui sillä, että kaupunki otti innolla vastaan ajatuksen yhteistyöstä liikkemme kanssa.


Uskon myös siihen, että rakkauden pitää toimia molempiin suuntiin. Sen sijaan, että ajattelisimme "noiden muiden pitäis tehdä jotain jotta mulla olis täällä kivaa" jokaisen pitäisi kysyä itseltään "mitä minä voin tehdä, jotta meillä kaikilla olisi täällä kivaa". Ei sen tarvitse olla iso asia. Aloita vaikka hymyilemällä naapurille huomenna tai kiittämällä jotakuta, joka on tehnyt hyvää työtä.


(Jos ihan totta puhutaan, niin olen mukana HykKessä täysin itsekkäistä syistä: minulle tulee hyvä mieli, kun jollekulle muulle tulee hyvä mieli. Ja siitä, että joku hymyilee minulle kadulla. Ja kun oikein syvältä alitajuntani motiiveja kaivelen, se oikea, vielä itsekkäämpi syy on tässä seuraavassa videossa: "Nyt se on tieteellisesti tutkittu! Hyvän kasvattaminen vähentää ikääntymistä!")





Terveisin, Enni


P.S. Ja minä ajattelin, että ensi kesänä voisi Keravalla järjestää mäkiautokisat. Se olisi yhteistä tekemistä lapsille ja aikuisille, osallistumismaksu olisi vapaaehtoinen ja kaikki tuotto menisi johonkin perheiden yhteisen tekemisen tukemiseen. Isä–lapsi-liikunnalle, pienperheiden mieskaveritoiminnalle tai muulle sellaiselle. Katsotaan, mihin tämä idea kehittyy!



10.10.2014

KIITOS KERAVA! Otitte vaatehaasteen vastaan!


Tänään meitä on hymyilyttänyt eilisen illan muistojen lisäksi Keski-Uusimaan otsikko, jossa "Vaatekeräys asunnottomille järkytti järjestäjiä".

Oikeammin olemme järkyttävän onnellisia siitä, että keravalaiset ovat niin anteliaita. (Myös Tuusula ja Helsinki osallistuivat! EDIT: Vantaa! Te myös! Kiitos!)

Olemme järkyttävän iloisia siitä, että pilottitempauksemme sujui upeammin, kuin kukaan meistä oli edes uskaltanut odottaa! 

(Olemme kaikki varmasti myös salaa hieman järkyttyneen liikuttuneita siitä, kuinka hyvä porukka meillä on kasassa – ja kuinka hyvin toimimme yhdessä, vaikka osa meistä ei ennen HykKeä tuntenut toisiaan.) 

Jossain vaiheessa keräyspaikalla olleiden piti tehdä päätös, että kaikkea ei voida jakaa ensi perjantaina – ja päättää (kuten alkuperäinen tarkoituskin oli), että lämpimät syys- ja talvivaatteet ja -kengät nuorisolle ovat pääosassa. Niitäkään ei välttämättä saada kaikkia esille, ainakaan kerralla. Aikaa lajitteluun meni hieman kauemmin kuin oli suunniteltu, ja muutamia lisäkäsiäkin tarvittiin. Joka tapauksessa, vaatteet on nyt lajiteltu ja ne odottavat pääsyään uusille omistajilleen. Meillä on kymmeniä säkillisiä lämmintä villapaitaa, takkia ja kenkää. Lahjoituskasseista löytyi myös kesä- ja juhlavaatetta, jonkin verran lastenvaatteita sekä sellaista aikuisten vaatetta, joka (vaikkakin lämmintä), ei ehkä sovellu jaettavaksi nimenomaan nuorten tapahtumassa. Nämä löytävät kyllä uuden kotinsa sieltä, missä niitä tarvitaan, ja asioita sovitaan jo. Pyrimme tiedottamaan aiheesta lisää mahdollisimman pian!

Lisäksi meistä on (järkyttävän) ihanaa, että sanomalehdet ja toimittajat ovat ottaneet liikkeemme niin upeasti vastaan. Hyvä kasvaa sillä, että tietoa jaetaan. Kiitos!

Muuten, Keski-Uusimaan toimittaja Jarkko keksi huomaamattaan meille sloganin. Huomasitteko? 
Terveisin, HykKe – uuden ajan yhteisö






P.S. Artikkelin nettiversiossa kummitteli muutama painovirhepaholainen: Kuna ry:n asuntojonossa, ei Keravan jonossa. HykKe ei myöskään ole yhdistys, sillä yhdistys on rekisteröity. Me olemme vain poppoo, porukka, sakki, liike… tai vaikkapa "kaheli akkalauma", jos niin tahdotte.


       
Kunnon HykKe siivoaa aina jälkensä!

7.10.2014

Luovu edes yhdestä – väliaikatiedote

Mitä tarvitaan, kun järjestetään vaatekeräys? Tarvitaan vapaaehtoisia, tarvitaan aikataulutusta, tarvitaan säilytystilaa. Lisäksi toki tarvitaan kampanja viestin perille saamiseksi sekä monta – tällä hetkellä lähes 400 – ihanaa ihmistä, jotka sen viestin ottavat vastaan. Mitä muuta?

Tarvitaan aika paljon henkareita. Kiitos Prisma Kerava!


Sitten vähän vakavampiin asioihin, kun kerran puhe on siitä, "mitä tarvitaan".  Kuten tässä Keski-Uusimaan artikkelissa todetaan, työkkärin tilaston mukaan alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on Keravalla lähes 300, sillä "nuorisotyöttömyys räjähti käsiin" ja "keravalaisten nuorten päihde- ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet ja asunnottomuus on jo syvällä".

HykKe sai lisätietoa Keskiuudenmaan nuorisoasuntoyhdistyksen Kuna ry:n vastaavalta asumisohjaajalta Katja Mäki-Kuhnalta sekä Nuorten Pysäkin johtajalta Päivi Wiléniltä: Tällä hetkellä pelkästään Kunan asuntojonossa on 120 nuorta hakijaa, mikä ei toki kerro koko totuutta, sillä jonoja on muitakin. Suuri osa hakijoista elää toimeentulotuella, ja on siis vailla työtä tai opiskelupaikkaa. Keravalla 20 % nuorista asuntohakijoista elää vain 500–1000 €:n kuukausituloilla. Lisäksi on niitä, joiden tilanne on kaikkein vaikein: he ovat niitä piiloasunnottomia, jotka eivät näy missään tilastoissa.

P.S. Luovu edes yhdestä -haasteen tarkoitus oli alun perin kerätä vain talvitakkeja, mutta koska ihanien ihmisten hyvä tahto on jo kasvanut, muutakin lämpöistä on tulossa. Kuna ry lahjoittaa nuorten asunnottomien yö -tapahtumasta mahdollisesti ylijäävät vaatteet omien kanaviensa kautta niitä tarvitseville.

3.10.2014

Kalusteet kaukosäätimiksi – tai jopa ihan televisioiksi?

Ja kas, taas teemme jutun siitä, kun meistä tehtiin juttu! No, tällä kertaa juttu ei ollut pelkästään HykKestä, vaan muutamasta muustakin aktiivisesta keravalaisesta – ja aika tärkeästä asiasta. Tärkeästä ainakin monelle pitkäaikaissairaalle tai saattohoidossa terveyskeskuksessa olevalle vuodepotilaalle ja heidän hoitajilleen.

Keravalla parhaillaan käynnistyvän kansalaiskeräyksen tavoitteena on saada kasaan uusien televisioiden hankkimiseen tarvittavat 6 000 euroa. Idea lähti uusien kaukosäätimien hankkimisesta, mutta muuttui matkan varrella ihan kokonaisiksi uusiksi laitteiksi.

Lue juttu torstain 2.10. painetusta Keski-Uusimaasta tai klikkaa tänne. HykKe päivittää aiheesta lisää Tempaukset-sivulle – heti kun keräys etenee!

P.S. Ehkäpä hyvä kasvaisi myös sillä, että joku ammattitaitoinen tv-asentaja ilmoittautuisi apuun sitten, kun keräystavoite on saavutettu?

2.10.2014

Mistä sinä luopuisit?

”Luovu edes yhdestä”. Siinä teema, joka pulpahti mieleen hyvin pian, kun HykKe pohti nuorten asunnottomien yön tempausta. Tänä päivänä monen vaatekaapit pursuavat niin, ettei taaimmaisina olevia ole nähty vuosiin. Ihmiset hukkuvat tavaraan. Ja kun itsellä menee mukavasti, voi olla vaikea muistaa, ettei kaikilla ei ole varaa shoppailla.

Siksipä haastamme sinut! Juuri sinut, jonka kaapit pullistelevat trendivaatteita ja käytit sitä ihkuu villapaitaasi... niin viimeksi milloin? Haastamme sinut ajattelemaan, että vaatteellesi voisi löytyä joku, jota se voisi taas lämmittää. Joku, joka rakastaa – ja tarvitsee – sitä enemmän kuin sinä.

Vastaanotamme – ehdottomasti puhtaita ja ehjiä – vaate- ja kenkälahjoituksia torstaina 9.10. klo 15–21 Lapilan kartanolla. Valitettavasti emme voi ottaa vastaan ohuita kesävaatteita. Niidenkin aika tulee – nyt etsimme lämpöä!

HykKe vie vaatteet jaettavaksi nuorten asunnottomien yö Keravalla -tapahtumaan, jonka järjestää Kuna ry (Keski-Uudenmaan Nuorisoasuntoyhdistys) valtakunnallisena asunnottomien yönä 17.10. Keravan kirjaston puistossa. Lisätietoa Kuna ry:n tapahtumasta voit lukea FB:ssä tästä, Kuna ry:n toimintaan tutustua täällä, ja asunnottomien yöhön yleisesti täällä.

Lisäksi HykKe hommaa asunnottomien yön tapahtumaan parturi-kampaajan. Lue lisää Tempaukset-sivultamme!

Lämmöllä,
HykKe


P.S. Se omasta luopuminen ja kierrättäminenkin on muuten trendikästä, sanoo Kansallinen Nuorisotutkimus.

P.S. II Asunnottomien yön villasukkakeräys sopii niille, joilla kaapit eivät pursua mutta jotka osaavat neuloa.

Ja vielä kerran P.S. Joko tiedät, mistä luovut?