#ääniasunnottomuudelle 17.10.2015 – kiitos, että kuulet

 

Tasan vuosi sitten Hykken ensimmäinen iso tempaus oli jakaa tarvitseville vaatteita Nuorten asunnottomien yössä. Tuona iltana huomasimme, kuinka paljon tarvetta olisi ollut myös lastenvaatteille, ja tänä vuonna keskitimme voimamme ja huomiomme lapsiin. Monet upeat vapaaehtoiset tulivat jälleen avuksi, ja Hykkelä palveli Kauppakaarella Postin edessä.

Kiitos, että kävitte.

Tapahtuman järjestää Keski-Uudenmaan Nuorisoasuntoyhdistys ry (Kuna), tänä vuonna yhteistyössä useiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tapahtuman nimi Ääni asunnottomuudelle osuu naulan kantaan – vaikka tapahtuma ei ehkä tavoita niitä, joilla kaikkein suurin hätä on, se tavoittaa hyvin paljon muita. Se saa ajattelemaan – se antaa asialle äänen.

Kunan vastaava asumisohjaaja Katja Mäki-Kuhna kertoo, että virallisesti Keravalla ja Järvenpäässä on "vain" hieman yli 30 asunnotonta nuorta. Niin vähänkö? 

Ei, vaan paljon. Nuo luvut ovat "vain" nuoria, ja "vain" virallisella asunnoton-statuksella asuntoa hakevia. Lisäksi ovat aikuiset. Ja ne, jotka majailevat milloin missäkin, jotka eivät paperinpyörittelyissä ole "virallisesti" asunnottomia. Ja ne, joiden tilanteesta ei ole minkäänlaista tietoa. 

"Kokonaisuudessa nuo luvut ovat jäävuoren huippu", sanoo vieressä Nikkarinkruunun asumisneuvoja Sanna Koistinen.

Kun Hykke pakkasi telttansa kello kuuteen mennessä, toisessa päässä kävelykatua niitä vasta avattiin. Suojakotiyhdistyksen talvitakkien jako & koko yöksi avattu katupappila olivat keränneet jo jonon. Aurinkomäellä oli kuultu bändejä, puhuttu paneelikeskustelussa asiaa asunnottomuudesta. Syöty Nikkarinkruunun kojulla ilmaista makkaraa. UFF:n pisteellä maalattu banderolleja: "Kaikille oikeus olla oma itsensä – ASUNTOON – kotiin – turvalliseen elämään – ruokaan – perheeseen". Oli kuultu puheita, joissa annettiin kasvot asunnottomuudelle. Sytytetty valtakunnallisen asunnottomien yön tulet. 

• • • • 


Yleensä Hykken blogipostaukset kirjoitetaan meidän kaikkien nimissä, harvoin minä-muodossa. En nyt kuitenkaan voi olla vaihtamatta muotoa, koska haluan kirjoittaa tähän henkilökohtaisen kokemukseni, kirjoittaa saman minkä kerroin kaikille porukassamme. 

Hykkelästä oli suora näkymä toiseen päähän kävelykatua, sinne missä katupappilan ja Suojakotiyhdistyksen piste keräsivät ihmisiä luokseen jo hyvissä ajoin ennen kuin talvitakkien jako aikuisille alkoi. Kun saimme tavarat roudattua, kävin siellä vielä kiittämässä järjestelyissä mukana olleita ja vielä hommiin jääviä tuttuja. Enää silloin siellä ei ollut ihan tungokseen asti jonoa, mutta väkeä oli kuitenkin. Enemmän kuin haluaisi ajatella. Koska tällaisten iltojen jälkeenhän tietenkin kaikkein hienointa olisi sanoa: "Kukaan ei käynyt, kenelläkään ei ollut tarve."

Satuin parkkeeraamaan lähelle kohtaa, johon oli kerääntynyt useamman ihmisen joukko. Ihmisen, jollaisille meillä mukamas-paremmilla on erilaisia nimityksiä. Melkein hävetti hypätä takaisin lämpimään autoon, ja kotiin ajaessani mietin, millainen elämä heillä on aiemmin ollut, keitä ja millaisia he ovat olleet, mitä opiskelleet, tehneet työkseen, harrastaneet. Mitä, milloin – ja miksi – heille on käynyt, että nyt onkin näin? Ja mietin, että niin voi käydä aivan kenelle tahansa meistä. Sinulle, minulle, ihan jokaiselle. Ja sitä, että tässä minä nyt ajelen lämpimässä autossani lämpimään kotiini, joka minulla on. Ja että pian istun lämpimällä sohvallani, joka minulla on, kirjoittamassa tietokoneella, joka minulla on. Ja pääsin puoleen väliin kotimatkaa, ennen kuin itku tuli. Ja mietin sitä aikuista miestä, jolle annoimme lastenvaatteiden joukosta isoimman kaulaliinan ja joka sanoi: "Niin, kun... no, mulle katsokaas kävi vähän huonosti."

Ja siksi on tärkeää järjestää tällaisia tapahtumia – antaa asunnottomuudelle ja syrjäytymiselle ääni. Tarpeeksi ajoissa.

Suojakotiyhdistyksen piste kävelykadun toisessa päässä.

Katja Kunasta & Sanna Nikkarinkruunusta

#onnellisuus #turva

 

Mukana tapahtuman järjestelyissä tänä vuonna useita tahoja

P.S. kertaa monta:

1) Mikä ihmeen asumisneuvoja? Asumisneuvoja tekee työtä, joka ehkäisee asunnottomuutta ja huono-osaisuuden kierteen syntymistä. Helsingissä on laskettu, että yhden neuvojan tuoma säästö julkis- ja kansantaloudelle on m. puoli miljoonaa euroa. Keravalla Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu, sosiaali- ja asuntotoimi ja Kuna ovat yhdessä palkanneet asumisneuvojan, joka nyt kokeiluvaiheessa palvelee ensisijaisesti kaupungin asuntojen ja nuorisoasuntojen asukkaita. Lue lisää Keravan kaupungin sivuilta.

2) Hykkelän vapaaehtoisille oli jälleen kerran taikonut sämpylä- ja mehutarjoilun Keravan Inner Wheel, jonka presdidentti Ellimaija kävi itse toimittamassa eväskassin (ja lupautui kirjoittamaan Inner Wheelin toiminnasta lisää, jääkää siis kuulolle!) 

3) Lue vuoden 2014 nuorten asunnottomien yöstä täältä.